- Mitäs mietit? kysyy Daphne oppilaaltaan.
- Yhtä poikaa… eikunsiis tämän tunnin aihetta, korjasi Kelly äkkiä, kun huomasi opettajan katsovan häntä juuri vierestä.
- Aijaa. No mikäs se aihe sitten on? kysyy Daphne kiinnostuneena.
- Ööö… öm…
- Niinpä arvelinkin. No katsopas taululta muistiinpanot ja kirjoita ne vihkoon, niin ehkä silloin ymmärrät tunnin aiheen, neuvoi Daphne ja käveli takaisin paikalleen. Kelly avasi äkkiä vihkonsa ja alkoi äkkiä kirjoittaa taululta tekstiä.
- Ahaa, se on Magixin historia! huudahti Kelly heti, kun tajusi tunnin aiheen. Muut oppilaat katsoivat Kellyä ihmeissään, mutta jatkoivat sitten kirjoittamista.
- Hyvää työtä Kelly! Heti, kun kaikki ovat kirjoittaneet muistiinpanot, voisimme jatkaa tästä aiheesta, sanoi Daphne ja istui työpöytänsä taakse.
Myöhemmin, kun kello soi, Daphne antoi vielä läksyt ja kaikki astuivat ulos luokasta. Tämä oli päivän viimeinen tunti ja nyt on vapaa-aikaa. Kelly ei voinut nytkään olla ajattelemasta tätä spesialistia, joten hän halusi lähteä heti Punalähteelle. Hän meni muiden tyttöjen luokse ja kysyi:
- Mitä sanoisitte, jos lähtisimme nyt Punalähteelle, kun koulu on ohi?
Muut vain katsoivat toisiaan ja eivät olleet oikein varmoja tästä Kellyn ideasta.
- Miksi sinä sinne haluaisit lähteä? kysyi Amber.
- Noo, muuten vaan, kun on nyt vapaa-aikaa, vastasi Kelly vieno hymy kasvoillaan.
- Jos sinä haluat lähteä sinne, niin mene vaan. Minä en ainakaan tule, sanoi Catherine ja jatkoi läksyjen tekemistä.
- No haluaako joku muu tulla mukaan? kysyi Kelly. Kukaan ei vastannut hetkeen, kunnes Amber sanoi:
- Minä voin tulla seuraksesi.
- Noo, kai sitä minäkin voisin tulla, kun ei täälläkään mitään muuta tekemistä ole, sanoi Emma.
- Minäkin voisin tulla, sanoi myös Yasmine.
- Minäkin voisin tulla mukaan moikkaamaan veljeäni, sanoi Jessica ja tässä olikin jo sitten koko porukka kasassa.
- Etkö varmasti halua tulla mukaan Catherine? Kun kaikki muutkin tulevat, varmisti Kelly vielä.
- En. Ja suokaa anteeksi, minulla olisi nyt vähän tekemistä näiden läksyjen kanssa, vastasi Catherine ja kirjoitti yhden tehtävän vastauksen vihkoon.
- No mennään sitten me, sanoi Kelly ja lähti yhdessä muiden, paitsi Catherinen kanssa Punalähteelle. Kun tytöt saapuivat Punalähteelle, heitä vastaan tuli heti tämä samainen spesialistiryhmä, kuin viimeksi.
- Hei, mitä kuuluu? kysyi Kelly heti ihastukseltaan ja hymyili tälle. Ei kuulunut vastausta.
- HEI, mitä kuuluu? kysyi Kelly korottaen vähän ääntään. Poika otti nappikuulokkeet pois korviltaan ja kysyi:
- Ai mitä sinä sanoit?
- Että mitä sinulle kuuluu?
- No en minä tiedä. Mitä se sinulle kuuluu?
- No kysyin vaan ihan vain kohteliaisuutena.
- Jaah, lopetti poika keskustelun, laittoi kuulokkeet takaisin korvilleen ja jatkoi musiikin kuuntelua. Kelly vihaisena katsoi hänen peräänsä, kun hän lähti pois paikalta.
- Hei taas Jeremy. Mitä kuuluu? Miten koulu on mennyt? kysyi Jessica veljeltään.
- Ihan hyvinhän tässä menee ja koulussakin menee oikein hyvin. Kymppejä tullut jokaisesta kokeesta, vastasi Jeremy.
- Vau, hienoa, vastasi Jessica kannustaen.
- Minäkin olen saanut tällä hetkellä jokaisesta kokeesta kymppejä. Eikö olekin hassua? sanoi Emma Jeremylle.
- No, en sitten ole ainut, mietti Jeremy ja hymyili. Emma hymyili takaisin.
- Oletko jo muuten tutustunut uuteen ystävääni Alfrediin? Hän on nimittäin nyt toisiksi viimeisellä vuodellaan täällä koulussa, esitteli Jeremy siskolleen.
- Aijaa. Moi, minä olen Jessica, esitteli Jessica itsensä Alfredille.
- Hei! Minä olen Alfred, esitteli vielä Alfred itsensä ja kumarsi kohteliaasti tytölle. Jessica ihasteli Alfredin kohteliaita tapojaan.
- Hei. Minä olen Yasmine ja tulen Androkselta, esittäytyi Yasmine spesialistiryhmän ainoalle tummaihoiselle pojalle.
- Minä olen Arthur ja minäkin tulen Androkselta, vastasi poika innoissaan takaisin.
- Vau, mistä päin Androsta? kysyi Yasmine innoissaan.
- Aika läheltä pääkaupunkia, jossa kuninkaanlinna sijaitsee, kertoi Arthur.
- Aijaa. Minäkin olen sieltä päin, koska olen Androksen prinsessa, kertoi Yasmine.
- Vau, aika mahtavaa tavata oman kotiplaneetan prinsessa. Onko kivaa kuulua kuninkaalliseen perheeseen? kysyi Arthur kiinnostuneena. Yasmine ja Arthur jatkoivat keskustelua siinä tovin, kuten muutkin keijut muiden spesialistien kanssa. Mutta Amber ja yksi spesialisteista ei tehnyt mitään tai edes keskustelleet kenenkään kanssa.
- No, taidamme molemmat olla vailla juttu seuraa, sanoi Amber tälle hiljaiselle spesialistille.
- Niin. Mikä on muuten nimesi ja mistä olet kotoisin? kysyi poika.
- Olen Amber, Dominon prinsessa.
- Kiva. Minä olen Alexander, Magixin prinssi, mutta voit kutsua minua Alexiksi.
- Vau, millaista on olla Magixin, koko taikaulottuvuuden suurimman planeetan prinssi ja millaista on opiskella täällä Magixissa, kun varmaan aika moni tuntee sinut? kysyi Amber kiinnostuneena.
- No, ei se kovin ihmeellistä ole. Sitä samaa, niin kuin olisi jonkun muun planeetan prinssi paitsi vain vähän enemmän opiskeltavaa, kun olen Magixin kruununprinssi, kertoi Alex.
- Mielenkiintoista, vastasi Amber.
- Haluaisitteko muuten, siis kaikki niin mennä Magixin keskustaan yhdessä kahville tai jotain? kysyi Alex kaikilta.
- Joo, mennään vaan, vastasivat kaikki ja koko ryhmä lähti yhdessä Magixiin. Kaikilla oli hauskaa yhdessä pienen kahvilan terassilla Magixin keskustan suihkulähteen vieressä. Kaikki juttelivat keskenään ja joivat ja söivät herkkujaan mitä olivat ostaneet kahvilasta. Paitsi vain Kelly oli ainut joka istui yksin omassa pöydässään ja mussutti ostamaansa donitsia. Amber huomasi tämän ja istui hetkeksi Kellyn pöytään.
- Kelly, miksi istut täällä yksin? kysyi Amber.
- Koska ei minulla ole ketään… ketään kenen kanssa voisin istua, jutella ja vaihtaa kuulumiasia yhdessä, vastasi Kelly vähän murheellisena.
- Mikset pyytänyt sitä mustatukkaista poikaa mukaan, johon tunnut olevasi ihastunut? kysyi Amber.
- Ei hän taida olla kiinnostunut minusta tai kenestäkään muusta kuin vain musiikista ja yksin olosta. Mutta hän on silti kiva ja haluaisin tutustua häneen paremmin. Ei ole reilua.
- Mitäpä jos minä pyytäisin Alexia antamaan hänen numeron minulle, sitten antaisin sen sinulle ja soittaisit hänelle? Voisitte mennä vaikka yhdessä kaupungille ja tutustua siinä samalla paremmin toisiinne, ehdotti Amber.
- Joo. Mene vain pyytämään, sanoi Kelly. Amber teki niin ja sai Alexilta tämän pojan, Jacobin numeron paperilapulle ja antoi paperilapun Kelly-ystävälleen. Hänestä on mukavaa auttaa muita, varsinkin ystäviään.
Myöhemmin illalla ennen kuin piti mennä nukkumaan, Kelly naputteli kännykällään Jacobin numeron kännykkäänsä ja soitti tälle ihastukselleen. Hetken aikaa kuului vain puhelimen tuuttausta, kunnes Jacob vastasi.
- Hei. Se olen minä, se tyttö kuka kysyi silloin aiemmin kuulumisiasi, muttet sitten vastannut. Niin minun nimeni on Kelly, aloitti Kelly esitelläkseen itsensä.
- Aha, no oliko sinulla jotain asiaa? kysyi poika puhelimen toiselta puolelta.
- Niin ajattelin vain, jos haluaisit joku päivä mennä keskustaan vaikka kahville tai jotain.
- Hmm… No mikä ettei. Huomenna nimittäin ilmestyy lempibändini uusi levy, niin saisi sen siinä samalla ostettua. Kävisikö ylihuomenna?
- Joo. Tapaisimmeko vaikka siinä suihkulähteen luona kello kolme?
- Vaikka. Nähdään silloin, sanoi Jacob vielä ja lopetti puhelun.
- Jee! huusi vain Kelly innoissaan, kun hän oli saanut järkättyä treffit ihastuksensa kanssa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti